lauantai 16. helmikuuta 2019

Kalevalan päivä

Jo hyvin monta vuotta olemme kuvataiteilleet hiihtolomaa edeltävällä viikolla Kalevalaa. Ensin minulla oli tekstimonisteita, joihin olin lyhyesti kirjoittanut Kalevalan tapahtumia. Joitakin vuosia sitten hoksasin tehdä aiheesta blogin. Näin voin hyödyntää niin muodikasta digitaalisuutta.

Blogiin sijoitetut kuvat, enimmäkseen Akseli Gallen-Kallelan maalauksista, ovat kuitenkin kooltaan melko pieniä ja ajattelin sijoittaa tähän blogiin niistä suuremmat versiot.

Taiteilija itse. Tämä patsas ja maalaukset löytyvät aitoina kappaleina Ateneumista Helsingissä.


Kullervon kirous, 1899. Kovan elämänsä aikana Kullervo kokee väkivaltaa ja syyllistyy myös itse hirmutekoihin. Maalaus kuvaa käännekohtaa; orpo Kullervo, joka on saanut yliluonnolliset voimat, myydään orjaksi ja lähetetään metsään paimeneksi. Talon emäntä on tehnyt eväät ja leiponut ilkeyttään kiviä leivän sisään. Kullervo leikkaa leipää. Veitsi osuu kiveen ja katkeaa. Näin Kullervo menettää ainoan muiston, joka isästä on jäljellä. Raivostunut Kullervo ajaa paimennettavan karjan suohon ja kokoaa uuden karjan susista, karhuista ja ilveksistä.

 

Lemminkäisen äiti, 1897. Soturi Lemmnkäinen kuolee, koska on yrittänyt surmata Tuonelan joutsenen, joka lipuu virralla. Joutsenhahmo näkyy taulussa vasemmassa ylänurkassa.  Äiti naaraa ruumiin palaset joesta ja kokoaa ne yhteen. Maalauksessa hän yrittää herättää poikaansa eloon ja saa juuri auringonsäteistä pilkahduksen toivoa. Säteet tunkeutuvat Tuonelan synkkyyteen. Mehiläinen tuo jumalten asunnoista elämän palsamia ja ihme tapahtuu: Lemminkäinen herää eloon.


Suuri hauki. Väinämöinen kumppaneinen seilaa vesillä matkalla Pohjolaan sampoa hakemaan. Vene juuttui kiinni. Ilmarinen ja Lemminkäinen yrittivät työntää venettä eteenpäin, mutta eivät onnistuneet. Väinämöinen käski heidän katsoa, mihin vene on juuttunut. Veneen alla oli valtava hauki. Vene on hauen selässä.

Väinämöinen käski heidän katkaista kalan, että vene pääsee vapaaksi. Lemminkäinen yritti lyödä miekalla haukea, mutta putosi itse veteen. Seppä Ilmarinen löi kalaa, mutta miekka meni murusiksi eikä hauki ollut tietävinäänkään. Väinämöinen löi ja miekka juuttui kiinni hauen niskaan.

Väinämöinen nosti kalaa ja se katkesi. Pyrstö putosi mereen ja pää veneeseen. Väinämöinen alkoi paloitella kalaa. Kala keitettiin ja syötiin. Siitä jäi paljon luita Väinämöinen teki hauen leukaluusta itselleen kanteleen. Sitä yrittivät monet soittaa, mutta kukaan ei osannut.

Maalauksesta on toinenkin versio: fresko Kansallismuseon aulan katossa.



Yksityiskohta Aino-triptyykistä: Väinämöinen tavoittelee kalaksi muuntunutta Ainoa vedestä.


Lopuksi nykytaidetta: Mauri Kunnaksen näkemys. Väinämöinen soittaa hauen leukaluusta tekemäänsä kannelta niin kauniisti, että kaikki sen kuulleet liikuttuvat kovin.


sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Lumikaaos

Meteorologit ovat kehittäneet suomen kieleen uutta sanastoa. Olen ollut huomaavinani, että on tarkoitus ilmaista tuleva säätila jotenkin korostetusti, uutta ennätystä tavoitellen. No, viime vuonna 2018 ennätyksiä tehtiinkin: mittaushistorian lämpimimpiä kuukausia havaittiin.

Tänä talvena saattaa olla mahdollisuus historian lumisimpaan talveen; keskiarvoa enemmän lunta jo tammi-helmikuun vaihteessa selvästikin on. Lapset saavat kohta ikioman laskettelurinteen koulun pihalle!


keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kaupunki järjesti jälleen Raatihuoneella tanssiaiset viidesluokkalaisille. Muistaakseni tämä oli yhdeksäs kerta. Aikaisemmissa blogeissa tästä aiheesta on kuvia tanssijoista ja tarjoilusta. Tällä kertaa kuva soitinyhtyeestä. Hyvin soittivat, eikä tarjoilustakaan moitteen sijaa löytänyt. Olisinpa vain ehtinyt hakea lisää useammin.


Reili. Taas.

Pojat huomasivat jälleen tilaisuutensa. Pakkassää mahdollisti pihan vierelle joskus ilmaantuneen puunrungon jäädyttämisen. Vannottamisesta huolimatta pojat ikävä kyllä jättivät vedenkuljetusastiat pusikon viereen. Eivät palauttaneet takaisin sinne, mistä hakivat.

Reiliä kuitenkin pääsivät käyttämään, kunnes vaihtuvat säät pilasivat tämän leikin, mutta puolestaan mahdollistivat lumipallojen - suurten - vyöryttämisen.

Lapset olivat sen jälkeen hyvin märkiä.

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Majan rakennusta jälleen.

Nyt ovatkin olleet asialla tytöt. Hieno juttu; tytöistäkin voi kasvaa rakennusinsinöörejä!


Maja on varustettu jopa upealla nuotiopaikalla. Kuva alla.

perjantai 2. marraskuuta 2018

Klassista musiikkia

Tarkoitus on jälleen tutustuttaa lapsia klassisen musiikin helmiin. Kerään tänne sopivia otteita, joiden pituus toivon mukaan on sopiva kuunneltavaksi tunnilla muun musisoinnin ohessa.

Oopperaa:

Rossini: Sevillan parturi, alkusoitto. Il barbiere di Siviglia.
Rossini: Sevillan parturi, alkusoitto, rumpujen säestyksellä. Andrea Vadrucci.
Mozart: Taikahuilu, Die Zauberflöte. Bassoaaria O Isis und Osiris. Matti Salminen.
Mozart: Taikahuilu, Die Zauberflöte. Yön kuningattaren aaria. Diana Damrau.
Mozart: Figaron häät, alkusoitto. Le nozze di Figaro.
Verdi: Rigoletto, aaria La donna é mobile. Oi kuinka häilyvä onkaan tuo nainen.

Klassista:
Grieg: Pianokonsertto
Mozart: 40. sinfonia 
Beethoven: 5. sinfonia
Beethoven: Kuutamosonaatti sähkökitaralla 3. osa Presto
Beethoven: Kuutamosonatti 1. osa Adagio
Bach: Air

tiistai 23. lokakuuta 2018

Teemapäivät


Ennen syyslomaa muokkasimme koulupäiviä hieman. Keskitymme taideteemaan - melko laajasti katsottuna.

Musiikkitunnille oli valittu elokuviin liittyviä lauluja ihan tavallisten mausteeksi. Laulujen lomassa tarjoilin otteita klassisesta musiikista: Mozartin 40. sinfonia, Beethovenin 5. sinfonia sekä Mozartin oopperasta Taikahuilu Yön kuningattaren ja Sarastron aariat; ihmisäänen äärilaidat.

Ylemmät luokat tekivät projektit taidemaalareista Leonardo da Vinci, Hugo Simberg, Eero Järnefelt, Akseli Gallen-Kallela. Vaikka kovasti yritin mainosta Ilja Repiniä, hän ei kelvannut, ei myöskään pointillisti Georges Seurat.

Kolme luokkaa tekee aivan aitoa 3D-struktuuria. Näissä kuvissa työ on vielä kesken.





Ja alimpana valmis kaupunki, tekijöinä luokkien 1. - 4. oppilaat.

tiistai 11. syyskuuta 2018

6. luokan maanpuolustuskurssi


Tapahtuma alkaa ilmeisesti muodostua perinteeksi. Kävimme nimittäin jo toisen kerran paikallisessa varuskunnassa, jossa 6. luokan oppilaille tehtiin armeijan meininkiä tutuksi.

Tutustuimme varusmiestupaan, ensiapuun, kivääriammuntaan laseraseella, puolustusvoimien ajoneuvoihin, sotilaspoliisin varusteisiin ja erilaisiin aseisiin. Näistä esimerkkeinä olivat singot, rynnäkkökivääri ja muita sotilaan aseita, kranaatinheittimiä, haupitsi (tykki) 122 H 63 ja  ilmatorjuntakonekivääri. Tietenkin pääsimme myös maistamaan sotilaskodin munkkeja. Kovin sateista oli luvattu, mutta sää suosi meitä. Satoi vain aivan pikkuisen.

maanantai 3. syyskuuta 2018

Majaleikit alkoivat jälleen

Lapset muodostivat taas ryhmiä, jotka tekevät majoja. Mukavaahan se on katsella. Aina ei ole niin mukavaa selvitellä kiistoja: nuo ottivat majaansa meidän risuja!

Tämä maja on kuitenkin maastoutettu taidokkaasti. Tästä saisi erinomaisen arvosanan, jos näitä peruskoulussa arvioitaisiin. Ehkäpä sitten seuraavassa opetussuunnitelmassa.


torstai 30. elokuuta 2018

Kasvien kerääminen

Jälleen koulun alkaessa lapsia ohjataan keräämään ja kuvaamaan kasveja. Annoin saman luettelon kasveista kuin kaksi vuotta sittenkin, mutta nyt jostain syystä kasvien löytyminen on paljon hankalampaa. Epäilen syyksi, että lasten mielestä niiden pitäisi löytyä välitunnilla koulun pihalta. Kuvan kasvi ei kuulu kerättävien tai kuvattavien luetteloon.